 |
|
|
 |
|
Mera djur, både vilda och tama
Som sagt så finns det ytterligare några djur i vår "djurpark". En getflicka som heter Ia
, född år 2000. Hon har funnits hos oss sedan hon var 8 veckor gammal, då mamman hade stött bort henne. I början bodde hon inne, i en stor kartong, men lärde sig ganska tidigt att hoppa ur den. Då levde alla mattes blommor farligt, att inte tala om alla dessa små svarta kulor som fanns mest överallt! Det blev stallet i stället.
Som tur är så fanns det sällskap där då vi även har några får.
Där finns dessutom några höns som kunde duga att titta på.
Det senaste förvärvet är lilla Tingeling
som fick flytta till oss då förra ägaren hade tröttnat på henne. Hon är en liten kanin av blandras, mest hermelin. Numera får hon agera sällskapsdam åt Ia.
De verkar trivas mycket bra med varandra.
Förutom dessa tamdjur har vi ganska nära kontakt med det vilda. Det bor minst en rävfamilj i backen intill, så det finns alltid risk för rävskabb. (Det botar vi med bad med grönsåpa.) Rävarna besöker hundgården på nätterna om vi glömmer att stänga grinden. Det har hänt att vi har hittat kvarglömda matskålar ute på åkrarna flera hundra meter från hundgården.
Kronhjorten
är vissa tider på året daglig gäst i trädgården. Det är en herrklubb på oftast fem stycken som kommer och äter inne på gården. Utanför fårhagarna kan det gå en flock på 20 djur, de flesta tjurar med jättekronor till horn.
Numera finns det även gott om vildsvin i skogen intill. Vi hoppas att inte få besök av dem i trädgården.
I Svartån en bit nedanför finns det bäver. Den har jobbat hårt i aspskogen längs ån. Det ligger träd kors och tvärs både i ån och på åkern intill.
På finska/Suomeksi
On meillä muitakin eläimiä. Yksi niistä on emävuohi (afrikkalainen kääpiövuohi) jonka nimi on Iia. Syntynyt vuosi 2000. Sen emo ei halunnut hoitaa "vauvaansa", niin että se sai muuttaa meille.
Se on asunut meillä noin 8 viikkoisesta lähtien. Ensi aluksi oli asuntona suuri pahvilaatikko meidän makuuhuoneessamme, mutta se oppi aika pian hyppäämään sieltä pois.
Sen jälkeen kun se oli syönyt hellan kellon nappulat, maistellut emännän kukkia, jättänyt kasoittain pieniä mustia papanoita joka paikkaan sekä alkanut poistaa tapetteja seinistä sai Iia muuttaa talliin. Sillähän oli kanat sekä lampaat seurana siellä.
Nykyisin on Iian tallikaveri Tingeling, naaraskani joka sai muuttaa meille kun entinen omistaja oli kyllästynyt siihen.
Lukuunottamatta näitä yllämainittuja eläimiä on tässä lähiympäristössä paljon villejä eläimiä. Vähintään yksi kettuperhe asuu talon takana mäessä. Kettukapin uhka on siis koko ajan. (Sen me hoitelemme vihersuopakylvyllä.)
Ketut käyvät koiratarhassa öisin jos unohdamme portin auki. Löysimme koirien kulhoja monen sadan metrin päästä pellolta, tyhjennettynä tietenkin.
Kruunupeura eli saksanhirvi on päivittäinen vieras puutarhassa keväällä ja kesällä. Lammashaan ulkopuolella (ja joskus lammashaassa) käy 20-päinen lauma syömässä. Sarvet ovat valtavat!
Nyt on tänne ilmestynyt uusi villieläin vanhojen lisäksi, nimittäin villisika. Toivon mukaan ne pysyvät metsässä, olemme nähneet mitä ne saattavat tehdä ruohomaton kanssa. Puhumattakaan perunamaasta!
Toisella puolen Svartå-jokea on majavalla täysi loppuhakkuu menossa. Koko joen rinne on täynnä kaadettuja haapoja.
|
|
 |